Kolmen kohdan ohjelma Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi

Kirjoittaja:

Ukrainan alueellisen koskemattomuuden kunnioittaminen, federatiiviseen rakenteeseen siirtyminen ja Ukrainan kansainvälisen statuksen määritteleminen kansainvälisellä sopimuksella ovat avaimet kriisin ratkaisuun, tiivisti kansainvälisen politiikan tuntija, tohtori Kimmo Kiljunen Rauhanliiton keskustelutilaisuudessa Rauhanasemalla syyskuussa kansainvälisen rauhanpäivän tilaisuudessa. Kiljusen esittämä ratkaisumalli sopisi hänen mukaansa Ukrainan ohella myös Moldovaan.

Alueelliseen koskemattomuuteen Kiljunen teki kuitenkin yhden varauksen. Hän ei uskonut, että Venäjä olisi valmis ainakaan pikaisesti luopumaan Krimin niemimaan liittämisestä osaksi Venäjää, vaikka liittäminen oli selvästi kansainvälisen oikeuden vastainen.

Ukrainan kansainvälisen aseman takaavaan sopimukseen Kiljunen ottaisi mallia vuoden 1955 Itävallan valtiosopimuksesta. "Tuolloin kansainvälisellä sopimuksella määriteltiin Itävallan puolueeton asema eurooppalaisessa järjestelmässä", Kiljunen totesi ja lisäsi puolueettomuudesta luopumisen edellyttävän sopimusosapuolten suostumusta.

Kriisin ratkaiseminen edellyttäisi Kiljusen mukaan myös sitä, että osapuolet yrittäisivät ymmärtää vastapuolen ajattelua ja toimia. Kyse on nimenomaan ymmärtämisestä, eikä se edellytä, että toimet hyväksyttäisiin, Kiljunen korosti. Ymmärtämisen ohella olennaista olisi osapuolten propagandassa yleisesti esiintyvän demonisoinnin välttäminen.

Venäjä myöntää Krimin liittämisen laittomuuden

Alustuksessaan Kiljunen kertoi keskustelleensa venäläisten asiantuntijoiden kanssa Krimistä. Venäläiset olivat myöntäneet, että Krimin liittäminen Venäjään oli vastoin kansainvälistä oikeutta. "Mutta niinhän suurvallat aina tekevät", olivat venäläiset Kiljusen mukaan perustelleet toimiaan.

Venäläisten ajattelussa Yhdysvallat ja muut länsimaat ovat myös syyllistyneet kansainvälisen oikeuden loukkauksiin, kun ne ovat humanitaarisen intervention tai terrorismin vastaisen sodan varjolla toteuttaneet sotilasoperaatioita, Kiljunen mainitsi. Erityisesti Naton vuoden 1999 Belgradin pommitukset, joita YK ei ollut oikeuttanut, sekä Kosovon itsenäistyminen ovat Kiljusen mukaan hyvin venäläisten muistissa.

Vaikka venäläiset asiantuntijat myöntävät Krimin liittämisen laittomuuden, Kiljunen katsoo, ettei ole realismia odottaa, että Venäjä suostuisi palauttamaan alueen Ukrainalle. Liitoksella on hänen mukaansa myös asukkaiden tuki. "Jos Krimillä nyt äänestettäisiin liittymisestä, noin 60-70 prosenttia äänestäisi Venäjään liittymisen puolesta", Kiljunen arvioi.

Ukrainalaiset haluavat sodan ohella eroon korruptiosta

Rauhanaseman keskustelussa Kiljusen alustusta kommentoivat Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja Teemu Matinpuro ja Rauhanliiton projektikoordinaattori Ari Sardar, jotka kesäkuussa kävivät Kiovassa tapaamassa ukrainalaisia kansalaisjärjestöjä.

Matinpuron mukaan keskustelussa Ukrainan kriisistä helposti unohdetaan ukrainalaiset sekä heidän näkemyksensä. Sotimisen lopettamisen ohella ukrainalaiset haluaisivat hänen mukaansa päästä eroon maassa rehottavasta korruptiosta ja oligarkkien vallankäytöstä. Matinpuro muistutti, että viime vuoden alun mielenosoituksissa korruption vastaisuus oli näkyvästi esillä.

Korruption vastaisuus ilmeni myös Itä-Ukrainassa, kun Doneskin ja Luhanskin alueet pyrkivät irtautumaan Ukrainasta. "Itä-Ukrainassa paikalliset asukkaat miehittivät hallintorakennuksia, koska he olivat kyllästyneet hallinnon korruptoituneisuuteen", Ari Sardar totesi.

Lehden numero: