Keski-Afrikan tasavallan konflikti aiheuttaa nälkää

Kirjoittaja:

Keski-Afrikan tasavallan vajaasta viidestä miljoonasta asukkaasta 1,1 miljoona kärsii nälästä ja yli puolet, 2,5 miljoonaa ihmistä kärsii ruokaepävarmuudesta, kertoo Maailman ruokaohjelma. Maa on kärsinyt jatkuvasta väkivallasta vuosien ajan. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman ruokaohjelma toteavat tammikuussa julkaistussa raportissaan, että pakolaisuus ja jatkuva väkivalta erityisesti maan luoteis-, kaakkois- ja keskiosissa hankaloittavat toimeentuloa, laskevat talouksien tuloja ja ostovoimaa.

Väkivalta heikentää ruokaturvaa

Ruokaturva tarkoittaa, että ruokaa on jatkuvasti tarjolla tarpeeksi ja että se on turvallista ja ravitsevaa. FAO ja Maailman ruokaohjelma toteavat tammikuisessa raportissaan, että väkivaltainen konflikti vaikuttaa negatiivisesti ruokaturvaan, sillä se aiheuttaa ihmisten liikkumista kotiseuduiltaan, taloudellisia vaikeuksia ja työttömyyttä ja heikentää esimerkiksi sosiaaliturvaa ja terveydenhuoltoa. Konflikti vaikeuttaa perustarpeiden, kuten ruuan, saatavuutta. Maataloudesta riippuvaisilla alueilla konflikti esimerkiksi katkaisee tuotantoketjuja. Väkivaltainen konflikti myös heikentää yhteisöjen kantokykyä.

Vuonna 2016 nälkää näkevien ihmisten lukumäärä nousi ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella 815 miljoonaan, ja valtaosa nälkäisistä on väkivaltaisen konfliktin riivaamissa maissa. Konfliktialueella ihmisillä on kaksi ja puolinkertainen todennäköisyys olla aliravittuja kuin muualla asuvulla.

FAO:n ja Maailman ruokaohjelman raportin mukaan konfliktit usein johtavat epäsuorasti köyhyyteen ja nälkään, mahdollisuuksien vähentymiseen, epätasaisiin mahdollisuuksiin saada työtä tai toimeentulo. Nämä puolestaan saattavat johtaa vihaisuuteen ja toivottomuuteen. Tällaisia tunteita saatetaan käyttää hyväksi konfliktin lietsomiseksi edelleen, ja vähäisistä resursseista joudutaan kilpailemaan.

Koululaisia Keski-Afrikassa. Kuva: Hdptcar/Flickr cc

Koululaisia Keski-Afrikassa. Kuva: Hdptcar/Flickr cc

Pitkään jatkunut väkivalta

Keski-Afrikan tasavallan konfliktia on kutsuttu maailman unohdetuksi konfliktiksi, ja Norwegian Refugee Council (Norjan pakolaisapu) on kutsunut sitä maailman laiminlyödyimmäksi pakolaiskriisiksi. Nykyinen konflikti on seurausta maaliskuussa 2013 tapahtuneesta vallankaappauksesta, jossa kapinallisryhmittymä Seleka otti vallan presidentti François Bozizélta. Ryhmittymässä oli keskenään erimielisiä ja eri etnisiin ryhmiin kuuluvia joukkoja, eivätkä ne ole onnistuneet luomaan toimivaa hallintoa. Seleka ja sitä vastustavat ryhmät taistelevat toisiaan vastaan.

YK-järjestöjen viime toukokuussa ilmestyneen raportin mukaan Keski-Afrikan tasavallassa on vuosina 2003-2015 rikottu laajasti ihmisoikeuksia ja kansainvälistä lakia. Väkivalta on kohdistunut laajasti siviileihin ja kyliä on poltettu ja ihmisiä tapettu ja raiskattu. Human Rights Watchin mukaan raiskauksia ja seksiorjuutta on käytetty sodankäynnin taktiikkana. Väkivaltaiset joukot ovat käyttäneet vastapuolen naisten ja tyttöjen raiskauksia rangaistakseen ja pelotellakseen heitä. Seksuaalisen väkivallan uhreilla ei ole ollut yleensä mahdollisuuksia tukeen ja terveydenhoitoon ja heidän perheensä saattaa hylätä heidät raiskaukseen liittyvän leiman takia. Myös avustusjärjestöen työntekijät ovat ilmeisesti syyllistyneet seksuaaliseen hyväksikäyttöön.

Sisäisten pakolaisten leiri Bangassoussa. Kuva: YK

Maan sisäisten pakolaisten leiri Bangassoussa. Kuva: YK

Ruokaa vaikeasti saatavilla

Keski-Afrikan tasavallan pitkään jatkunut väkivalta ja vähäinen valtion valta ovat johtaneet siihen, että maahan on vaikeaa tuoda ruokaa, ruuan hinta on noussut ja omat ruokavarastot ovat huvenneet neljän peräkkäisen huonon satovuoden seurauksena. FAO:n mukaan sadot ovat nykyään noin 54% nykyistä konfliktia edeltävän ajan sadosta.

Monet viljelijät ovat joutuneet jättämään peltonsa, joita on konfliktin seurauksena myös laajalti tuhottu. Vuoden 2017 jälkimmäisen puolikkaan aikana maissin ja kassavan, peruselintarvikkeiden, hinta kaksinkertaistui Tanganyikan alueella samaan aikaan kun perheiden keskimääräinen ostovoima on heikentynyt 30-35%.

FAO:n ja Maailman ruokaohjelman raportin mukaan kotinsa jättäneiden maan sisäisten pakolaisten suuri määrä on tehnyt vähäisten ruokavarojen jakamisesta entistä hankalampaa. Ihmisten heikot mahdollisuudet ruokkia itsensä ja perheensä ovat FAO:n mukaan saaneet monet tarttumaan keinoihin, jotka ovat tuhoisia tai vaarantavat toimeentulon tulevaisuudessa.

Kansainvälinen rahoitus uupuu

Vuonna 2016 YK sai vain 38% tarvitsemastaan rahoituksesta Keski-Afrikan tasavallan konfliktia varten. Brittiläinen sanomalehti The Guardian kokosi viime vuonna tapauksia, joissa kansainväliset toimijat ovat aloittaneet erilaisia hankkeita, jotka ovat olleet aikansa toimivia, mutta sitten niiden rahoitus on lopetettu kokonaan tai sitä ei ole voitu laajentaa. Viime syksynä useampi kansalaisjärjestö poistui maasta väkivaltaisuuksien takia.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n laskelmien mukaan maassa on tällä hetkellä 693,900 maan sisäistä pakolaista ja yli puoli miljoonaa ihmistä on paennut naapurimaihin ja kauemmas. YK:n pakolaisjärjestö toteaa, että maa kuuluu maailmassa vähiten kansainvälistä apua saaneisiin hätätiloihin ja ihmisillä ei ole maassa mahdollisuuksia toteuttaa perustarpeitaan.

YK:n avustuspäällikkö Stephen O'Brien vieraili syksyllä Keski-Afrikan tasavallassa ja totesi, että maassa on varhaisia merkkejä kansanmurhasta. Toistaiseksi tilannetta ei ole pystytty ratkaisemaan ja nälästä ja väkivallasta aiheutunut inhimillinen kärsimys jatkuvat.



Kartta näyttää missä Keski-Afrikan tasavalta sijaitsee. Kuva: Wikimedia Commons

Kartta näyttää missä Keski-Afrikan tasavalta sijaitsee. Kuva: Wikimedia Commons

Lehden numero: