Uusi kansanliike

Kirjoittaja:

Vuoden 2015 loppupuolella Suomeen tuli ennätyksellinen määrä turvapaikanhakijoita. Yli 32.000 kriisialueilta tullutta ihmistä haki turvaa Suomesta. Tilapäisiä majoituspaikkoja avattiin eri puolille maata, ja tiedotusvälineet kauhistelivat, että kuinka tästä selvitään.

Useimmilla paikkakunnilla järjestettiin heti toimintaa, jossa turvapaikanhakijat ja paikalliset asukkaat pääsevät tutustumaan toisiinsa. Monet vastaanottokeskuksista sijaitsivat maaseudulla, jossa ennestään ei ollut juuri lainkaan ulkomaalaisia. Moni suomalainen tapasi ensimmäistä kertaa muslimin. Monenlaisia kontakteja alkoi syntyä, lapset ohjattiin kouluihin, kesällä maataloustöissä tarvittiin apua ja paikalliset yritykset löysivät ammattitaitoisia turvapaikanhakijoita eri alojen töihin.

Olen lakimiehenä hoitanut turvapaikanhakijoiden asioita nyt 14 vuoden ajan. Joillakin turvapaikanhakijoilla on aina ollut suomalaisia kavereita. Viimeisen kolmen vuoden aikana on jotain kuitenkin muuttunut. Arvelisin lonkalta, että noin 70 % turvapaikanhakija-asiakkaistani on saanut niin läheisen kantasuomalaisen ystävän, että tämä soittelee lakimiehelle ja haluaa tietää lisää turvapaikkaprosessin vaiheesta ja näkymistä.

Turvapaikanhakijoiden auttamisesta on tullut uusi kansanliike. Puheluja tulee kaikilla suomen ja ruotsin kielen murteilla, niin porvaristoa kuin vasemmistoa kannattavilta, duunareilta ja akateemisesti koulutetuilta, nuorilta ja vanhoilta, uskovilta ja ateisteilta. Sahayrittäjä vääntää savoa ja selittää, kuinka hyvä työntekijä Ahmed on, ja olisi se kauheaa, jos hän ei saisi jäädä Suomeen.

Turvapaikanhakijoiden kantasuomalaiset ystävät tuntevat turvapaikkaprosessin melko hyvin ja ovat muutenkin valveutuneita. Harvoin enää tarvitsee vääntää mitään rautalangasta. Sosiaalinen media jakaa tietoja, ja kysyvä saa aina vastauksen

Turvapaikanhakijoiden profiili on myös muuttunut. Konfliktialueilla suvut usein miettivät, kuka suvun nuorista on sellainen, joka saattaisi menestyä Euroopassa, työllistyä ja rahoittaa sodan vaurioittamien rakennusten kunnostamista sekä sodassa vammautuneiden hoitoa. Nykyään valinta kohdistuu usein miellyttävästi käyttäytyviin, ahkeriin ja avoimin mielin uuteen kulttuuriin suhtautuviin lähtijöihin.

Monet suvut ovat oppineet kantapään kautta, että kuumakallen lähettäminen Eurooppaan on rahanhukkaa. Tätä tukevat myös rikostilastot, vuoden 2017 aikana turvapaikanhakijoiden osuus rikoksen tekijöistä ei juurikaan poikkea kantasuomalaisten osuudesta. Paljon kohuttu seksuaalirikosten määrän kasvu on sekin osoittautunut liioitelluksi. Vuonna 2017 Suomessa poliisin tietoon tuli 1272 raiskausta, ja niistä 31 tapauksessa epäiltynä oli turvapaikanhakija. Jokainen raiskaus tietenkin on liikaa.

Auttajien kansanliike vaikuttaa myös politiikkaan. Viime kuntavaalien tuloksista sekä puolueiden mielipidemittauksista voi päätellä, että turvapaikkapolitiikan kiristämien vaatimisella voi toki vieläkin jonkun äänen saada, mutta sillä ei tässä tilanteessa vaaleja voiteta.

Lähimmäisen tukemiseen keskittyvän kansanliikkeen keskellä on ilo työskennellä. Vaikeinakin hetkinä saa voimaa siitä, kun huomaa että en ole yksin. Suomi on muuttunut.

Lehden numero: