Maailman voimatasapaino on muuttumassa

Kirjoittaja:

Maailmankartta on moninapaistunut sekä sotilaallisesti, poliittisesti että taloudellisesti. Toisen maailmansodan jälkeisen kylmän sodan aikana voimatasapaino ja rajat olivat selkeämpiä kuin nyt. Nykymaailma on aiempaa arvaamattomampi, ja valtiot ovat muodostaneet uusia keskinäisiä puolustuksellisia ja taloudellisia liittoutumia.

Suomessa vieraillut yhdysvaltalainen Jacqueline Cabasso kertoi huhtikuussa Rauhanasemalla Yhdysvaltojen tämänhetkisestä ydinasetilanteesta. Cabasso on yksi kansainvälisen Abolition2000-ydinaseriisuntakampanjan perustajista. International Peace Bureau myönsi hänelle vuonna 2008 Sean MacBride -rauhanpalkinnon. Hän on Oaklandissa toimivan Western States Legal Foundationin toiminnanjohtaja.

Cabasso korosti ristiriitaa poliitikkojen puheiden, pyrkimysten ja todellisuuden välillä. Esimerkiksi Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on korostanut tavoitteena olevan nykyisen ydinasekapasiteetin vähentäminen maailmassa. Vastaavasti Yhdysvaltain kongressi on myöntänyt valtavia rahasummia ydinaselaboratorioille ydinaseiden tekniseen modernisointiin. Kehittyneillä järjestelmillä voitaisiin ohjata ja kohdistaa ydiniskuja entistä tarkemmin vaikeasti tavoitettaviin kohteisiin. Lisäksi Obaman viimeaikaiset puheet ydinvoiman eduista päästöjen näkökulmasta asettuvat Cabasson mielestä outoon valoon, semminkin kun ydinvoiman käytön lisääntyminen maailmalla lisää myös ydinasemateriaalin leviämisen riskiä.

Cabasso ilmaisi huolensa paitsi Yhdysvaltojen myös kaikkien nykyisten ydinasemaiden aseiden modernisoinnista. Hän näkee mahdollisena myös uuden kylmän sodan alkamisen Venäjän ja USA:n lisätessä varustelumenojaan ja panostaessa ydinaseteknologian kehittämiseen.

Kylmän sodan suunnan mahdollistavat myös Venäjän nykyiset, Suomessa vähän tunnetut kumppanuudet. Venäjä on jäsenenä Shanghain yhteistyöjärjestössä (Shanghai Cooperation Organisation, SCO). SCO on 14. kesäkuuta 2001 perustettu kansainvälinen järjestö, johon kuuluvat Kazakstan, Kirgisia, Venäjä, Kiinan kansantasavalta, Tadzhikistan ja Uzbekistan. Lisäksi saman vuoden heinäkuussa Kiina ja Venäjä allekirjoittivat kaksikymmenvuotisen sopimuksen hyvästä naapuruudesta ja ystävällisestä yhteistyöstä. Maailman mitassa SCO on kokoluokassaan valtava, sillä järjestöön kuuluvien maiden pinta-ala kattaa kolme viidesosaa maapallosta ja käsittää noin 1,5 miljardia ihmistä.

Vuoden 2011 kesäkuussa järjestettiin Kazakstanissa järjestön johtajien huipputapaaminen. Nykyisin SCO on eräs tärkeimmistä kansainvälisen politiikan toimijoista ja Keski-Aasian vakauden takaajista. Siitä on kymmenvuotisen olemassaolonsa aikana kerännyt tunnustusta turvallisuuden vahvistamisesta ja yhteistyöstä, kuten presidentti Dimitri Medvedev on todennut. Järjestö aikoo myös laajentua, ja ensimmäisiä uusia jäseniä lienevät nyt tarkkailijan asemassa olevat Intia, Iran, Pakistan ja Mongolia.    

Kollektiivinen turvallisuusjärjestö (Collective Security Treaty Organization, CSTO) puolestaan on Itsenäisten valtioiden yhteisön (IVY) kollektiiviseen turvallisuussopimukseen pohjautuva sotilasliitto. Sen sopimus allekirjoitettiin Armenian, Kazakstanin, Kirgisian, Tadzhikistanin, Uzbekistanin ja Venäjän kesken vuonna 1992. Parin seuraavan vuoden kuluessa joukkoon liittyivät myös Azerbaidzhan, Georgia ja Valko-Venäjä.

Sopimuksen tarkoituksena on syventää kollektiivisesti jäsenmaiden sotilaallista ja poliittista yhteistoimintaa. Jäsenvaltiot pidättäytyvät voimankäytöstä toisiaan vastaan eivätkä liity muihin sotilasliittoihin; aggressio yhtä jäsenvaltiota vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan.

Nykyiset jäsenet ovat Armenia, Kazakstan, Kirgisia, Tadzhikistan, Uzbekistan, Valko-Venäjä ja Venäjä. Vuoteen 2005 mennessä maat ovat järjestäneet yhteisiä sotaharjoituksia, kuten terrorismin vastaisen harjoituksen Kazakstanissa ja Kirgisiassa. Helmikuussa 2009 CSTO päätti Moskovan kokouksessaan perustaa yhteiset nopean toiminnan joukot.

BRICS, tai BRICS-maat, on taloudessa ja kansainvälisessä politiikassa käytetty kirjainlyhenne, jolla tarkoitetaan viittä kehittyvää maata: Brasiliaa, Venäjää, Intia, Kiinaa ja Etelä-Afrikkaa. Maiden talouskasvun myötä BRICS:n taloudellinen vaikutusvalta on kasvanut ja kasvanee voimakkaasti myös jatkossa.

BRICS-maat kattavat neljänneksen maailman maapinta-alasta ja yli 40% maailman väestöstä. Maat ovat viime vuosina lisänneet yhteistyötä keskenään ja ensimmäinen maiden välinen huippukokous pidettiin vuonna 2009 Jekaterinburgissa, jossa maat sitoutuivat työskentelemään moninapaisen maailmanjärjestyksen puolesta.

Vuoden 2012 maaliskuun lopulla Intian Delhissä järjestetyssä huippukokouksessa maat korostivat, että Iranin ja Syyrian kriisit on ratkaistava rauhanomaisesti. Talouspolitiikan osalta maat sopivat jatkavansa oman kehityspankin perustamisen suunnittelua sekä lisäävänsä yhteistyötään.

Me suomalaiset emme kovin hyvin tunne edellä kuvattuja maailmanpolitiikan pelureita. Valtamediamme on antanut ymmärtää, että Kiinan ja Venäjän välit ovat heikot ja samalla vaiennut maiden syventyneestä yhteistyöstä.

Suomen media uutisoi pääasiassa vain G20-maiden kokouksista, Yhdysvaltain asioista, EU:sta, Natosta, YK:sta ja Lähi-idän tapahtumista. Liekö tähän ainakin osin syynä se, että saamme tietomme paljolti suurten länsimaisten kansainvälisten tietotoimistojen kautta. Idän suurvallat ja niiden johtama maailmanpolitiikan "toinen puoli" jää näin pimentoon.

Lue lisää:
http://www.wslfweb.org/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kollektiivinen_turvallisuusj%C3%A4rjest%C3%B6
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=30546&contentlan=1&c...

 

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ihmisten suhde lasten oikeuksiin on muuttunut. Kansainvälistä lakia on muutettu niin, että lapsilla on omat erityisoikeutensa lain edessä ja Yhdysvaltoja vaille kaikki maat ovat allekirjoittaneet lapsen oikeuksien sopimuksen.

YK:n ykkösnuori on rauhan ja tasa-arvon asialla »

Suomessa vieraillut YK:n pääsihteerin nuorisoasioiden erityisedustaja Jayathma Wickramanayake vaikuttui maan edellekävijyydestä nuorisoasioissa – ja hämmentyi siitä, että tasa-arvon mallimaassa on ollut vain yksi naisulkoministeri.

Asekauppasopimuksen koetinkivet »

Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan jouluaattona 2014. Heinäkuuhun 2017 mennessä siihen oli liittynyt 92 valtiota. Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin valtioihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.