- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
ISIS peittosi Ukrainan Naton huippukokouksessa
Vastikään päättyneen Naton huippukokouksen päätös islamistisen ISIS-järjestön vastaisen liittoutuman perustamisesta oli voitto Yhdysvaltojen presidentille Barack Obamalle ja Britannian pääministerille David Cameronille, arvioi Strategic Europe -blogin päätoimittaja Judy Dempsey.
Halukkaiden yhteenliittymään osallistuu kymmenen valtiota. Yhdysvaltojen ja Britannian lisäksi mukana ovat Australia, Italia, Kanada, Puola, Ranska, Saksa, Tanska ja Turkki. Yhtään arabimaata ei ole vielä mukana.
Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerryn mukaan liittouma aikoo lähettää joukkoja Irakiin estääkseen ISIS:ä valtaamasta alueita ja tukeakseen Irakin turvallisuusjoukkoja, Dempsey kirjoittaa.
Hän arvioi, että kokouksen päätös todennäköisesti tyydyttää myös Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia, koska Ukrainan sisällissodan arvioitiin nousevan kokouksen tärkeimmäksi aiheeksi.
Ukrainasta ja Venäjästä kokouksessa luonnollisesti keskusteltiin, mutta tehdyt päätökset ovat kaukana siitä, mitä erityisesti Baltian maat ja Puola toivoivat. Esimerkiksi Puolan ulkoministeri Radek Sikorski olisi halunnut Naton sijoittavan Puolaan 10 000 sotilasta, mutta Yhdysvallat ja Länsi-Euroopan maat torjuivat esityksen vedoten taloudellisiin ja poliittisiin syihin.
Saksan liittokansleri Angela Merkel vastusti myös kokouksen alla Baltian maihin aiemmin sijoitettujen Naton joukkojen määrän merkittävää lisäämistä. Tämä herätti närää erityisesti Virossa.
Obama ja Cameron. Kuva: Flickr cc: Crown copyright/Paul Shaw
Natolle uudet nopean toiminnan joukot
Nato ilmoitti aikovansa perustaa Itä-Eurooppaan usean tuhannen sotilaan vahvuiset nopean toiminnan joukot puolustamaan Nato-maita mahdolliselta Venäjän aggressiolta. Yle Uutisten mukaan joukkojen on tarkoitus päästä konfliktialueelle mihin tahansa jäsenmaahan kahdessa vuorokaudessa. Naton nykyisiltä nopean toiminnan joukoilta kohteeseen siirtyminen kestää tällä hetkellä viisi päivää.
Ukrainan elokuun puolivälissä esittämä pyyntö sotilaallisesta avusta Euroopan unionilta ja Natolta ei myöskään toteutunut päättyneessä huippukokouksessa. Nato kieltäytyy edelleen aseiden toimittamisesta, mutta viisi sotilasliiton jäsenmaista, Italia, Puola, Norja, Ranska ja Yhdysvallat, ovat sopineet Ukrainan kanssa asetoimituksista.
Myöskään Ukrainan havittelema Naton jäsenyys ei edennyt huippukokouksessa. Dempseyn mukaan sen enempää Naton pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kuin Ukrainan presidentti Petro Poroshenko eivät sanoneet Ukrainan jäsenyydestä mitään huippukokouksen tiedotustilaisuudessa. Rasmussenin mukaan on ukrainalaisten asia päättää heidän tulevasta suhteestaan Naton kanssa.
Lehden numero:
Banners
