Sadankomitealle uusi pääsihteeri

Kirjoittaja:

Rauhanliike tuli Lahtiselle tutuksi jo lapsuudenkodissa. Yhteiskunnallisesti aktiivisessa kodissa lapsi otettiin jo vauvana mukaan rauhanmarsseille. Rauhanajatus eli perheessä vahvana, vaikka vanhemmat eivät täysipäiväisiksi rauhanaktivisteiksi ryhtyneetkään.

Lahtisen oma kiinnostus kansalaistoimintaan ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin heräsi parikymppisenä, joilloin hän myös liittyi Sadankomitean jäseneksi. Ajatus aktiivisemmasta osallistumisesta jäi kuitenkin opintojen ajaksi taka-alalle. "Muutettuani Helsinkiin tuli olo, että haluan aktivoitua rauhanasioissa", Lahtinen kertoo. Sadankomitean hallituksessa tuolloin ollut ystävä kannusti mukaan toimintaan.

Sadankomitea tuntui Lahtisesta heti hyvältä ja omalta järjestöltä. Pian hän olikin järjestön hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana. Tästä tehtävästä hän jättäytyi pois tultuaan valituksi pääsihteeriksi. "Kun kuulin pääsihteerin tehtävän vapautuvan, ei hakemista tarvinnut miettiä kahta kertaa", Lahtinen sanoo. Aiemmassa tehtävässään Sosialidemokraattisten opiskelijoiden pääsihteerinä hän oli jo todennut järjestöhallinnon tehtävien olevan vahvuusaluettaan. "Työssä kiinnostavan haasteen tuo asiantuntijarooli."

Tavoitteena aktiivinen paikallistoiminta

Espoossa syntynyt tuore pääsihteeri vietti opiskeluvuotensa Rovaniemellä. Lapin yliopistossa Lahtisen pääaine olivat kansainväliset suhteet. Kokemus pienemmässä kaupungissa asumisessa on tuonut Lahtiselle näkökulmaa myös valtakunnallista järjestöä varten.

"Olisi hienoa aktivoida Sadankomitean toimintaa muillakin paikkakunnilla kuin pääkaupunkiseudulla", Lahtinen toteaa ja jatkaa: "Jäseniä ja potentiaalia toimintaan on, mutta sopivat toiminnan muodot ja keinot tukea paikallistoimintaa pitäisi löytää."

Maailmanpoliittinen tilanne ei ole päästänyt uutta pääsihteeriä helpolla. "Työtä on päässyt tekemään alusta alkaen isojen ja haastavien parissa", Lahtinen hymähtää. Syksy tuo tulleessaan ainakin uutta potkua muun muassa rypäleasekampanjaan. Myös uusien toimintamuotojen miettiminen ja kohderyhmäviestinnän kehittäminen ovat asialistalla.

Kuva: Tuuli Vuori

Lehden numero: