Rypäleaseiden kielto etenee

Kirjoittaja:

Yhä useampi valtio on liittynyt kansainväliseen rypäleaseet kieltävään sopimukseen. Rypäleaseet on kielletty, koska ne leviävät käytettäessä laajalle alueelle eivätkä erottele uhrejaan, ja jäävät vielä pitkäksi aikaa konfliktin päättymisen jälkeen maastoon aiheuttamaan siviileille vaaraa. Syyskuun alussa julkaistiin vuosittainen Cluster Munition Monitor -raportti (http://the-monitor.org/en-gb/reports/2016/cluster-munition-monitor-2016....).

Rypäleaseiden käyttö on jatkunut Syyriassa ja Jemenissä kansainvälisestä painostuksesta huolimatta. Rypäleaseiden käyttö on lisääntynyt Syyriassa sen jälkeen kun Venäjä aloitti sotilasoperaation yhdessä Syyrian hallituksen joukkojen kanssa syyskuussa 2015. Tällä hetkellä uusista rypäleasehyökkäyksistä raportoidaan lähes päivittäin. Jemenissä rypäleaseita on käyttänyt Saudi-Arabian johtama sotilasliittouma, huhtikuun 2015 ja maaliskuun 2016 välillä rypäleaseita käytettiin ainakin 19 hyökkäyksessä. Saudi-Arabia tai muut sotilasliittoimaan kuuluvat maat eivät kuulu rypäleaseet kieltävään sopimukseen.

Rypäleaseiden aiheuttamista vahingoista kärsivät eniten siviilit. Vuonna 2015 arviolta 97 prosenttia rypäleaseiden uhreista oli siviilejä. Viimeisimmät tiedot rypäleaseiden uhreista ovat Syyriasta, jossa rypäleaseiskuissa on kuollut 248 ihmistä ja Jemenistä, jossa on kuollut 104 ihmistä. Uusia rypäleaseiden uhreja on tilastoitu myös kuudesta muusta maasta vuonna 2015.  Suurin osa näistä johtuu konfliktin jälkeen maastoon jääneistä vanhoista räjähtämättömistä ammuksista, tytärpommeista. Rypäleaseessa on useita tytärpommeja, jotka eivät usein räjähdä välittömästi vaan jäävät maastoon aiheuttaen vastaavanlaisen vaaran kuin maamiinat ennen kuin ne raivataan ja tuhotaan.

Kansainvälinen rypäleaseiden kieltosopimus solmittiin vuonna 2008 ja se astui voimaan vuonna 2010. Sopimus kieltää rypäleammusten käytön, tuotannon ja viennin.  Varastoidut rypäleammukset on tuhottava kahdeksan vuoden kuluessa ja saastuneet alueet on raivattava kymmenen vuoden kuluessa sopimuksen astumisesta voimaan. Sopimuksessa säädellään myös rypäleaseiden uhrien suojelusta ja rypäleaseammuksista kärsivien alueiden tukemisesta. Yhteensä 100 valtiota on ratifioinut rypäleaseet kieltävän sopimuksen, joista viimeisimpinä Kolumbia, Islanti, Palau, Ruanda ja Somalia.

Mielenosoitus rypäleaseita vastaan
Mielenosoitus rypäleaseita vastaan Etelä-Afrikassa. Kuva: Cluster Munition Coalition

Kaiken kaikkiaan rypäleaseiden kieltosopimuksen alaisina 29 valtiota on hävittänyt rypäleaseita lähes 1,4 miljoonaa, sisältäen 172 miljoonaa ammusta. Tämä on 93 prosenttia kaikista rypäleaseista ja 97 prosenttia kaikista ammuksista, jotka on raivattu ja varastoitu sopimuksen aikana. Vuoden 2015 aikana yhdeksän valtiota tuhosi yhteensä 79 000 rypäleasetta ja 8,7 miljoonaa ammusta. Varastojensa tuhoamisen suorittivat vuonna 2015 Saksa, Italia, Japani, Mosambik ja Ruotsi, Ranska kesäkuussa 2016.

Konfliktit ja turvattomuus tekivät rypäleaseiden raivaamisesta useammassa maassa aiempaa haastavampaa, mutta siitä huolimatta vuonna 2015 raivattiin saastunutta maata ainakin 70 neliökilometriä, ja sen tuloksena tuhottiin 120 000 rypäleammusta. Ainakin 24 valtiota ja kolme muuta aluetta pysyvät edelleen rypäleaseiden saastuttamina. Tällä hetkellä näyttää siltä, että vain kolme sopimuksessa mukana olevaa valtiota pysyvät aikataulussa raivata alueet kymmenen vuoden sisällä.

Rypäleasesopimuksen ensimmäisessä tarkastelukokouksessa syyskuussa 2015 Dubrovnikissa, Kroatiassa hyväksyttiin viisivuotinen toimintasuunnitelma koskien rypäleaseiden uhrien oikeuksia. Sopimuksen 14 valtiota, joilla on rypäleaseiden uhreja, kohtaavat yhdessä kansallisten uhrien järjestöjen kanssa vakavia haasteita, koska heille osoitetut kansainväliset resurssit eivät ole luvatun mukaisella riittävällä tasolla.  

Suomi ei kuulu rypäleaseet kieltävään sopimukseen, eikä ole päättänyt sopimukseen liittymisestä. Suomi osallistuu tarkkailijana rypäleasesopimuksen osapuolten kokouksiin ja sopimuksen humanitäärisiä tavoitteita ja sen universaaliutta kannatetaan. Suomen ulkoministeriön mukaan nykyolosuhteet eivät mahdollista liittymistä sopimukseen. Rauhanliitto ja Sadankomitea jatkavat kuitenkin edelleen vaikuttamistyötään tavoitteena Suomen liittyminen sopimukseen.

Lehden numero: