UPI:n uusi johtaja Raimo Väyrynen ei usko perinteisiin sotilasliittoihin

OILI ALM & LAURA LODENIUS

Tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneen eduskunnan uuden ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Raimo Väyrynen ehti julkisesti jo ennustaa Nato-keskustelun käynnistyvän kokoomuksen vaalivoiton myötä. Hän arvelee keskustelun arkipäiväistyvän (Presso 24.3.2007).

ProfessoriMonet ovat ”pelänneet”, että itse asiassa juuri Ulkopoliittinen instituutti tulisi tasoittamaan Suomen tietä Natoon sopivalla tilaustutkimuksella.

- Me emme tee instituutissa politiikkaa. Ilmassa on tietenkin kaikenlaisia spekulaatioita instituutin roolista, mutta sen on tarkoitus olla korkeatasoinen, kansainvälisestikin arvostettu tutkimuslaitos, torjuu Väyrynen.

Hän korostaa, ettei UPI tule osallistumaan Natoa koskevaan juupas-eipäs –keskusteluun, joka liittyy Natoon sotilasliittona ja erityisesti sen 5 artiklan turvatakuisiin. Sen sijaan tarvittaisiin monipuolista ja kriittistä analyysia Natosta rauhanturvaajana, roolista esimerkiksi Afganistanissa ja ylipäätään Naton maailmanlaajuisesta roolista.

Globaalitasolla murrosvaihe

Väyrysen mukaan kansainvälisissä suhteissa on meneillään murroskausi ja tapahtuu paljon muutoksia. Hän sanoo, ettei ole niinkään innostunut maakohtaisista tutkimuksista, vaan pikemminkin maiden rooleista globaalitasolla. Esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen lisääntyvä keskinäinen kilpailu kiinnostaa.

- Euroopan unionin yhteinen puolustus on nyt kauempana kuin 50-luvulla. En jaksa uskoa, että EU:sta kehitettäisiin varsinaista sotilasliittoa perinteisessä mielessä. Tätä eivät halua etenkään entiset puolueettomat maat. Sen sijaan EU:n kriisinhallintakapasiteetin kehittämiselle on suoranaista tilausta nyt, kun USA:n maine maailmalla on romahtanut ja maa on joutunut globaalissa politiikassaan aika lailla nurkkaan. YK taas ei pysty täyttämään tehtäväänsä kollektiivisen turvallisuuden takaajana.

- Voi olla, että pitkällä tähtäimellä Natokin liudentaa pois puolustuksellista aspektiaan ja keskittyy kriisinhallintatehtäviin. Itse en oikein näe, että perinteisellä sotilaallisella puolustusliitto -ajattelulla olisi kauheasti tulevaisuutta. Elämme kuitenkin sellaista välikautta, että ennustaminen on aidosti vaikeaa.

Muuttuvat uhkakuvat

- Suurvaltojen välinen sota on epätodennäköinen, valtioiden väliset sodat ovat vähentyneet ja viime vuosina sisällissodatkin ovat määrällisesti vähentyneet – mutta tämä ei merkitse, että maailma olisi tullut rauhanomaisemmaksi tai turvallisemmaksi. Nykymaailmassa on rakenteellista väkivaltaa, etnispoliittisia konflikteja ja kaupunkiväkivaltaa, jonka taustalla on puhtaasti taloudellisia intressejä.

Uuden UPI:n tutkimusohjelmien laatiminen on parhaillaan meneillään. Tutkimusalaan kuuluvat kansainväliset suhteet ja EU-asiat. Väyrynen on ohjelmista vielä kohtuullisen vaitonainen. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee olemaan merkittävimmässä asemassa, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan turvallisuuspoliittiset seuraukset saattavat myös olla tutkimuskohteena.

Tutkimusohjelmista päättää instituutin hallitus. Täydessä toiminnassa instituutin pitäisi olla ensi vuodenvaihteessa. Budjetti on kaksi kertaa suurempi kuin entisellä UPI:lla.

Lisää tietoa UPI:n toiminnasta
www.upi-fiia.fi

 

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »

Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana ihmisten suhde lasten oikeuksiin on muuttunut. Kansainvälistä lakia on muutettu niin, että lapsilla on omat erityisoikeutensa lain edessä ja Yhdysvaltoja vaille kaikki maat ovat allekirjoittaneet lapsen oikeuksien sopimuksen.

YK:n ykkösnuori on rauhan ja tasa-arvon asialla »

Suomessa vieraillut YK:n pääsihteerin nuorisoasioiden erityisedustaja Jayathma Wickramanayake vaikuttui maan edellekävijyydestä nuorisoasioissa – ja hämmentyi siitä, että tasa-arvon mallimaassa on ollut vain yksi naisulkoministeri.

Asekauppasopimuksen koetinkivet »

Kansainvälinen asekauppasopimus astui voimaan jouluaattona 2014. Heinäkuuhun 2017 mennessä siihen oli liittynyt 92 valtiota. Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin valtioihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.