- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Siviilikriisinhallinnan rooli kasvaa
Kuva: Eekku Aromaa.
Kymmenen vuotta sitten sanaa siviilikriisinhallinta ei edes tunnettu. Nyt sotilaallisen kriisinhallinnan vaihtoehto on kovassa nousussa.
Vuodesta 2003 lähtien Euroopan unioni on aloittanut viisitoista siviilikriisinhallintaoperaatiota yhdessätoista eri maassa, kolmella eri mantereella. Kymmenen operaatiota on parhaillaan käynnissä, ja lähtövalmiudessa EU:n alueella on – ainakin periaatteessa - noin 13 000 siviilikriisinhallinnan ammattilaista.
EU:n siviilikriisinhallintaoperaatioita suoritetaan maailman pahimmissa kriisipesäkkeissä. Afganistanissa, Irakissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa ja Palestiinassa kyse on poliisioperaatioista, Irakissa ja Kosovossa tuetaan oikeusjärjestelmää, Georgiassa tarkkaillaan vaaleja ja Kongossa tehdään mm. poliisireformia ja aseistariisuntaa.
Kansalaisjärjestöjen konfliktinehkäisyverkosto Katun pääsihteeri Oili Almin mukaan suurin syy EU:n siviilikriisinhallinnan nopealle kehittämiselle oli EU:n voimattomuus Jugoslavian hajoamissotien (1991 - 2001) aikana. EU ei kyennyt estämään sotien syttymistä, laajenemista ja jatkumista, vaikka konflikti tapahtui aivan sen rajan tuntumassa.
Myös YK:n huonot kokemukset vahvasti sotilaspainotteisista operaatioista, esimerkiksi Somalian sisällissodassa 1993 – 1995. Toisaalta hyvät kokemukset runsaasti siviilikomponentteja sisältäneistä operaatioista kuten esimerkiksi Namibiassa 1989-1990, ovat olleet inspiraationa EU:n siviilikriisinhallinnan kehittämiselle.
Siviilikriisinhallinnan kehitystyö EU:ssa käynnistyi Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella joulukuussa 1999. Vuonna 2000 unionin siviilikriisinhallinnan prioriteeteiksi määriteltiin poliisi, oikeusvaltio, siviilihallinto ja pelastuspalvelu. Myöhemmin painopisteisiin lisättiin monitorointi ja EU:n erityisedustajalle annettava tuki.
EU:n ensimmäinen siviilikriisinhallintaoperaatio järjestettiin Bosniassa . Kuva Sarajevosta vuodelta 2007. Kuva: Timo Virtala
Työkalu rauhan rakentamiseen
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius vertaa siviilikriisinhallintaa työkaluun, joka voidaan ottaa käyttöön kriisin uhatessa. Se, että aikaisemmin on niin hanakasti käytetty sotilaallista kriisinhallintaa johtuu Lodeniuksen mukaan pitkälti siitä, ettei muita tilanteeseen puuttumisen välineitä olla tunnettu.
Parhaimmillaan siviilikriisinhallinta on kriisejä ennaltaehkäistessään. Kirjoituksessaan Konfliktinratkaisun keskeiset työkalut Kalle Sysikaski muistuttaa median negatiivisesta roolista Balkanin konfliktissa mutta huomauttaa, että yhtä lailla media voi toimia myös päin vastoin, keskeisenä elementtinä siviilikriisinhallinnassa: ”Esimerkiksi Kongossa radio on kansainvälisen tuen turvin pystynyt toimimaan yhteisöjen elämän eheyttäjänä. [...] Radioasemat ovat pystyneet tuomaan yhteen esimerkiksi eri etnisiin ryhmiin kuuluvia ihmisiä keskustelemaan heidän elämänsä yhdistävistä ja erottavista tekijöistä.”
Vaikka siviilikriisinhallinta terminä onkin uusi, vastaavaa toimintaa on ollut jo aikaisemmin. YK:n rauhanturvaamisoperaatioissa on ollut mukana siviilejä jo ensimmäisestä operaatiosta, eli vuodesta 1956 lähtien. Nykyisin siviilien osuus YK:n rauhanturvaamisoperaatiossa on noin neljäsosa.
Kolmantena suurena pelurina siviilikriisinhallinnan saralla on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyj, joka on 1990-luvun puolivälistä lähtien harjoittanut vaalitarkkailua ja demokratia- ja ihmisoikeuskysymysten lobbaamista.
Myös monet kehitysyhteistyöprojektit ovat hyvin lähellä siviilikriisinhallintaa. Suomalaisia siviilikriisinhallinta-asiantuntijoita kouluttavan Kuopion kriisinhallintakeskuksen CMC Finlandin johtaja Ari Kerkkäsen mukaan siviilikriisinhallinta tulisi ymmärtää nykyistä laajemmin niin, että toimijoita voivat olla muutkin kuin kansainväliset järjestöt.
”Kansainvälisten järjestöjen siviilikriisinhallintaoperaatioita voi tukea kansallisten tai järjestöjen toteuttamien siviilikriisinhallintaprojektien kautta, jotka puolestaan voivat luonteeltaan olla hyvinkin lähellä perinteisempiä kehitysyhteistyöprojekteja”, huomauttaa Kerkkänen.
Suomalaisia koulutetaan siviilikriisinhallinnan tehtäviin pelastusopiston yhteydessä Kuopiossa. Kuva: Timo Virtala
Suomalaiset maailmalla
Suomesta kriisinhallintakeskuksen kautta EU:n operaatioissa on parhaillaan noin 140 asiantuntijaa, ja tavoitteena on lisätä määrää lähitulevaisuudessa vähintään kymmenellä. Lisäksi suomesta lähtee vuosittain EU:n ja Etyjin vaalitarkkailuoperaatioihin noin 130 – 140 henkilöä. Rauhanturvaajia on suomesta maailmalla lähes 700.
Koulutusta siviilikriisinhallinnasta kiinnostuneille tarjoaa sekä CMC Finland että Katu. Suomessa on voimassa laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan, jossa työnantajaa velvoitetaan säilyttämään siviilikriisinhallintatehtäviin lähtevän työntekijän työpaikka.