- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Eettiset sijoituskohteet -sarja osa 2: Eettisen sijoittajan instrumentit
Oikeiden tuotteiden ja palvelujen valinta on aloittavalle sijoittajalle tärkeää. Eettisellä sijoittajalla on siihen useita vaihtoehtoja: suorat osakesijoitukset, sijoitusrahastot, joukkovelkakirjalainat, ja indeksilainat. Lisäksi on olemassa liuta muitakin vaihtoehtoja, kuten erilaisia johdannaisia. Johdannaiset ovat kuitenkin lähinnä treidareita, eli ammatikseen sijoittavia varten.
Aloittaaksesi suorat osakesijoitukset tarvitset arvo-osuustilin. Tämä johtuu siitä, että osakkeet ovat nykyään sähköisessä muodossa. Arvo-osuustilin voit avata omassapa pankissasi tai erikoistuneella nettivälittäjällä. Erikoistunut nettivälittäjä on halvempi, mutta oman pankin käyttäminen voi olla käytännöllisempää.
Riittävästi alkupääomaa salkun hajauttamiseen
Suora osakesijoittaminen on kustannustehokas vaihtoehto, sillä säilytyskulut ovat yleensä muutamia euroja kuukaudessa ja kaupasta joutuu maksamaan välittäjästä riippuen neljästä eurosta 15 euroon kappaleelta. Jotta saat salkkusi hajautettua edes jokseenkin järkevästi, tarvitset vähintään 5000 euron alkupääoman, sillä hajautetun osakesalkun tulisi sisältää vähintään kymmeniä yhtiöitä – se onkin sitten asia erikseen, että löytyykö Helsingin pörssistä yhtä montaa eettistä yhtiötä.
Sijoitusrahastojen hankinta on melko helppoa verrattuna vaikkapa osakkeiden ostamiseen. Tarvitsee vain mennä pankin tiskille, niin saat jos ei aivan päteviä, niin ainakin pätevänoloisia neuvoja. Isoilla pankeilla löytyy rahastovalikoimastaan kymmeniä ja jopa satoja eri rahastoja. Lisäksi on tarjolla liuta nimenomaan rahastosijoittamiseen erikoistuneita yhtiöitä. Sijoittamisen voi yleensä aloittaa 30 eurolla kuukaudessa, joten rahojen määrästä asia ei jää kiinni. Eettiselle sijoittajalle haasteen muodostaakin rahaston valinta, sillä kriteerit täyttäviä rahastoja ei välttämättä löydy. Paneudumme suomalaisten pankkien ja rahastoyhtiöiden eettiseen tarjontaan myöhemmissä osissa.
Eettisyys helppo kartoittaa joukkovelkakirjalainoissa
Joukkovelkakirjalainat ovat valtioiden, kuntien ja yritysten liikkeeseen laskemia velkakirjoja. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sijoittaja voi ostaa esimerkiksi 10 000 euron arvoisen velkakirjan, jonka eräpäivä on vaikkapa kahden vuoden päästä. Velkakirjan liikkeeseenlaskija (eli velallinen) sitoutuu maksamaan sille vuotuista korkoa koko laina-ajan sekä pääoman takaisin eräpäivänä. Kuntien ja valtioiden obligaatioita saa merkitä jopa 1 000 eurolla, mutta yrityslainoissa summa on tyypillisesti 10 000 euroa. Eettiselle sijoittajalle tämä on selkeää, sillä lainaajana on aina valtio, kunta tai yritys. Mikäli ei siis pidä lainaajan toimintaa eettisenä, ei siihen kannata silloin sijoittaa. Jotta saisi hyvin hajautetun korkosalkun, tarvitsisi satoja tuhansia euroja. Toisaalta kohteen huolellisesti valitsemalla pienempikin summa riittää. Esimerkiksi Nokian joukkovelkakirjalainaa ostamalla voinee nukkua yönsä turvallisesti, sillä konkurssiriski on olematon.
Indeksilainat ovat useimmiten pääomaturvattuja sijoitusvaihtoehtoja. Sijoitusaika on tyypillisesti kolmesta viiteen vuotta ja sijoitusajan lopussa saa omat rahansa pois. Tuotto-osuus on yleensä sidottu joidenkin yhtiöiden kurssikehitykseen. Mikäli yhtiöiden kurssit siis nousevat, saa sijoittaja tuottoa ja mikäli laskevat, saa sijoittaja lainan erääntyessä omansa pois. Eettiselle sijoittajalle indeksilainaan liittyy sama problematiikka kuin rahastoissa; kuinka löytää tuote, joka täyttää kriteerit.
Eettisen sijoittajan taivaltaan aloittavalle suosittelen perehtymään ennen kaikkea rahastoihin ja suoriin osakesijoituksiin. Ne on helpoiten ymmärrettäviä ja varsinkin rahastot sopivat pienemmillekin summille. Juttusarjan seuraavissa osissa tutkitaan suomalaisia rahastovaihtoehtoja sekä etsitään eettisiä pörssiyhtiöitä.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
