- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Sadankomitean kesäkampanja tiedottaa sodan jäänteistä
Norwegian People's Aidin miinanraivaaja raivaamassa sodan räjähtämättömiä jäänteitä Bosniassa. Kuva: Damir Atikovic/NPA
Sadankomitea kiertää Suomen kesässä bussilla kertomassa sodan räjähtämättömien jäänteiden aiheuttamista ongelmista. Kampanjassa pinnalla ovat etenkin rypäleaseet ja niiden räjähtämättömät tytärpommit sekä henkilömiinat. Kampanja käynnistyi Helsingin Kaisaniemessä järjestetyillä Maailma kylässä -festivaaleilla. Kampanjan tarkoitus on lisätä tietoa ja keskustelua asiasta sodan jäänteiden aiheuttamista ongelmista.
Kampanja kiertää kesän aikana läpi Suomen erilaisissa tapahtumissa. ”Kampanjan ohjausryhmän toive on tavoittaa paljon erilaisia ihmisiä. Rock-festivaalien lisäksi käymme myös tapahtumissa, joihin osallistuu myös varttuneempaa väkeä, kuten esimerkiksi Pori Jazzissa”, kampanjakoordinaattori Taija Ståhlberg kertoo.
Ståhlbergin mukaan kampanja on lähtenyt käyntiin hyvin. ”Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita. Harvat kuitenkaan tietävät, että asia koskee myös Suomea”, Ståhlberg sanoo.
Ståhlberg kertoo, että monet suomalaiset eivät edes tiedä, että Suomella on rypäleaseita. ”Yksi yleinen harhaluulo on, että Suomen ja Venäjän rajalla olisi miinakenttiä, jotka henkilömiinojen kieltämisen jälkeen jouduttaisiin tuhoamaan”, hän lisää.
Koulutusta vapaaehtoisille
Bussin vapaaehtoisille järjestetään koulutus, jossa tarjotaan mahdollisuus perehtyä aiheeseen. Koulutuksessa käydään läpi kampanjan materiaalit sekä tehdään kohtaamisharjoitteita. ”Itse olen saanut harjoitusta keskustelemalla sukulaisteni ja tuttavien kanssa”, Ståhlberg kertoo.
Ståhlberg muistuttaa, että myös suomalaiset ovat joutuneet kärsimään sotien räjähtämättömistä jäänteistä. ”Suomessa ihmisiä kuoli miinoihin useita kymmeniä vuosia Lapin sodan jälkeen.”
Lehden numero:
Banners
