Vaalivoittoja, vaalitappioita – miten käy rauhalle?

Kirjoittaja:

/
Kuva: Topi Laiti

Kesäkuun alussa käydyissä europarlamentin vaaleissa kolme suurinta puoluetta ja vasemmistoliitto hävisivät yhden paikan kukin. Uusia paikkoja suomalaisedustukseltaan pienenevään parlamenttiin Suomesta saivat vihreät, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit. Rkp piti vanhan paikkansa. Suomen tulokset noudattelivat muun Euroopan trendiä kohtuullisesti. Oikeisto voitti, vihreät kasvoivat, vasemmisto kutistui.

Uuden parlamentin konservatiiviryhmä on jatkossa yli kolmanneksen koko parlamentista, 288 paikkaa. Toiseksi suurin ryhmä sosialistit, johon Suomesta kuuluvat sosiaalidemokraattien edustajat. Ryhmän koko on 161 paikkaa. Suhteellisesti tämä on hiukan vähemmän kuin edellisellä kaudella. Parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä liberaalit sai 80 paikkaa entisen sadan paikan sijaan. Vihreiden ryhmä kasvoi aiemmasta 43 paikasta 52 paikkaan. Yhtynyt vasemmisto putosi yhdeksääntoista paikkaan aiemmasta 22 paikasta. Yhteensä parlamentissa on 736 paikkaa.

Sadankomitean ja Rauhanliiton haastattelemia ehdokkaita on Suomesta valituista kolmestatoista edustajasta seitsemän.

Miten Suomen mepit edistävät rauhaa – lue ehdokkaiden mielipiteet

Ennen vaaleja ehdokkailta kysyttiin miten he edistäisivät rauhaa ja vakautta europarlamentaarikkoina. SDP:n Liisa Jaakonsaari näki talouden elvyttämisen tärkeänä vakauden synnyttämiseen tähtäävänä politiikkana. Lisäksi hän huolehtii sillan rakentamisesta islam-kulttuuriin ja Venäjän integroitumisen Unioniin. Vihreiden Heidi Hautala taas kertoi haluavansa painottaa kehityspolitiikkaa, siviilikriisinhallintaa ja demokratiaa ja pyrkivänsä puuttumaan asevientiin. Kristillisdemokraattien Sari Essayah arveli toimivansa globaalisti ihmis- ja kansalaisoikeuksien toteutumisen puolesta ja tekevänsä ennaltaehkäisevää työtä köyhyyden vähentämiseksi. Lisäksi Essayah näkee tärkeänä YK:n vahvistamisen rauhanturvaamisessa ja siviilikriisinhallinnan kehittämisen. Perussuomalaisten Timo Soini taas halusi lisätä itsenäisten valtioiden yhteistyötä, lujittaa asemaa yhteistyön kautta ja torjua talouskriisiä.

Kokoomuksen Ville Itälä haluaisi lisätä varoja kaikkeen kriisinhallintaan ja näkee kansalaisjärjestöjen roolin merkittävänä. Omana roolinaan hän näkee tärkeinä pitämiensä asioiden ajamisen. RKP:n Carl Haglund haluaisi lisätä resursseja siviilikriisinhallintaan silloin kun lähialueilla on konflikteja ja tapauskohtaisesti. Sotilaalliseen kriisinhallintaan Haglund ei lisäresursseja kaipaa. Omaksi roolikseen Haglund ajattelee toimimisen siten, että EU:sta tulisi vahvempi ja aktiivisempi globaali toimija. Vihreiden toinen edustaja Satu Hassi lisäisi resursseja siviilikriisinhallintaan ja harkitsisi sotilaallisen kriisinhallinnan osalta tapauskohtaisesti. Hassi näkee ilmastonsuojelun edistämisen merkittävänä kriisien ennaltaehkäisynä, koska ilmastonmuutos pahentaa kaikkien konfliktien syitä. Lisäksi Hassi haluaisi EU:n suuntautuvan enemmän ulos omassa toiminnassaan.

Haastattelut toteutettiin puhelinhaastatteluina 6.-16.4.2009 kaikille niille eurovaaliehdokkaille, joiden yhteystiedot saatiin kokoomuksen, keskustan, SDP:n, vihreiden, vasemmistoliiton, kristillisdemokraattien, perussuomalaisten ja RKP:n puoluetoimistoilta ja jotka saatiin kiinni ja jotka suostuivat haastattelun antamaan. Haastateltuja ehdokkaita oli yhteensä 64 henkilöä.

Lehden numero: