Maanpuolustus on suomalainen pyhä lehmä

Kirjoittaja:

Pariisin marraskuisen terrori-iskun jälkeen Euroopan unionin komissio antoi antoi 18. marraskuuta 2015 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ampuma-aseiden hankinnan ja hallussapidon valvonnasta annetun neuvoston direktiivin 91/477/ETY muuttamisesta (COM(2015) 750).

EU:n kapulakielellä ilmaistun säädöksen tavoitteena on muun muassa tiukentaa asekaupan säätelyä ja kieltää puoliautomaattisten aseiden hallussapito myös deaktivoituina. Komissio ehdottaa aseiden keräämistä niiden omistajilta tuhottavaksi.

Puoliautomaattiset aseet ovat lippaalla varustettuja kertatulta ampuvia aseita, jotka lataavat uuden patruunan automaattisesti. Tästä syystä niillä voidaan ampua nopeammin kuin tavallisilla aseilla, muttei kuitenkaan sarjatulta.

Valtioneuvoston eduskunnalle toimittaman kirjelmän mukaan puoliautomaattisia kiväärejä Suomessa on noin 21 000. Osaa käytetään sovelletussa reserviläisammunnassa. Lisäksi pääosin metsästyksessä käytettäviä itselataavia haulikoita on Suomessa noin 50 000. Haulikoita voidaan käyttää reserviläisammunnassa valtioneuvoston mukaan "vain hyvin vähäisessä määrin".

Näiden aseiden kerääminen niiden omistajilta tuhottavaksi ei kuitenkaan valtioneuvostolle käynyt. Valtioneuvosto katsoi, että kyseinen kohta tulisi mieluiten poistaa direktiivistä. Jos poisto ei ole mahdollista valtioneuvosto esittää, että Suomen tulisi vähintään saada kansallinen poikkeusmahdollisuus puoliautomaattiaseiden käytölle ja hallussapidolle "kansallisen turvallisuuden ylläpitoon liittyvän ampuma-asetoiminnan, kuten reserviläistoiminnan mahdollistamiseksi".


Tässä käytetään AR-15 puoliautomaattikivääriä. Kuva: SkinheadSportBiker1/Flickr

Tiukka seula asiantuntijoiden nimeämisessä

Eduskunnassa EU-asioiden käsittelystä vastaa suuri valiokunta. Se pyysi direktiiviesityksestä lausunnot puolustus-, hallinto- sekä maa- ja metsätalousvaliokunnilta. Kaikki kolme valiokuntaa kuulivat ennen lausuntonsa antamista asiantuntijoita. Asiantuntijoiden kuuleminen on normaali osa valiokuntien työtä.

Valiokuntien kuulemat asiantuntijat oli kuitenkin valittu harvinaisen tiukalla seulalla. Sisäinisteriön poliisitarkastaja Seppo Sivula oli asiantuntijana kaikissa kolmessa valiokunnassa ja valtioneuvoston lainsäädäntöneuvos Heidi Kaila kahdessa. Muutoin valiokunnat kuuluvat vain suppeasti oman alansa asiantuntijoita.

Esimerkiksi puolustusvaliokunnan asiantuntijoina olivat Sivulan ja Kailan ohella vanhempi osastoesiupseeri Jukka Kotilehto puolustusministeriöstä, eversti Ahti Kurvinen pääesikunnasta, toiminnanjohtaja Pertti Laatikainen Maanpuolustuskoulutusyhdistyksestä, toiminnanjohtaja Janne Kosonen Suomen Reserviupseeriliitosta, toiminnanjohtaja Olli Nyberg Reserviläisliitto – Reservin Aliupseerien Liitosta ja varapuheenjohtaja Marko Patrakka Reserviläisurheiluliitosta.

Valiokunnilla on oikeus itse päättää asiantuntijoista, mutta kaikkien kolmen lausuntovaliokunnan asiantuntijalista oli saman tyyppinen kuin puolustusvaliokunnalla. Selvästi näyttää siltä, että on haluttu kuulla niin sanotusti varmoja asiantuntijoita, joiden näkemykset tukevat valiokunnan näkemystä.

Esimerkiksi Reserviupseeriliitto toteaa lausunnossaan, että armeijan "sodan ajan joukkojen 230.000 hengen vahvuudesta yli 95 prosenttia on reserviläisiä", joiden osaamisen ja ampumataidon ylläpito edellyttää reserviläisten omaehtoista toimintaa. "Tämän johdosta EU:n asedirektiivin kiristäminen nyt esitetyllä tavalla onkin Suomessa mitä suurimmassa määrin kansalliseen puolustukseen liittyvä kysymys." Viimeinen lainaus on vieläpä lihavoitu.

Lausuntonsa lopuksi Reserviupseeriliitto – jälleen lihavoidulla tekstillä – esittää, ettei direktiivissä kiellettäisi puoliautomaattiaseita tai että Suomi vaatisi itselleen kansallisen erivapauden direktiivin tulkinnassa. Sisällöltään Reserviupseeriliiton esitys on yhtenevä sekä valtioneuvoston kirjelmän että puolustusvaliokunnan lausunnon kanssa.

Vain pieni osa reserviläisaseen haltijoista kelpaisi sotatoimiin

On tietenkin selvää, että Reserviupseeriliitto antaessaan lausuntoa puolustusvaliokunnalle painottaa jäsenilleen tärkeitä asioita oman arvopohjansa mukaisesti. Vastaavasti toimivat myös rauhanjärjestöt, kun niitä kuullaan asiantuntijoina. Jos Sadankomiteaa tai Rauhanliittoa olisi haluttu kuulla, ne olisivat esittäneet direktiivin hyväksymistä komission esittämässä muodossa ja vastustaneet Suomen erivapautta.

Yllättävää kyllä pääesikunnan henkilöstöosasto on tässä asiassa rauhanjärjestöjen kanssa samoilla. Henkilöstöosasto antoi lokakuussa 2011 poliisihallitukselle lausunnon erilaisten asetyyppien tarpeellisuudesta vapaaehtoisessa maanpuolustuskoulutuksessa. Lausunnossa reserviläisten ampumaharjoittelu arvioidaan myönteiseksi toiminnaksi, mutta "yksittäiselle reserviläiselle tai reserviläisyhdistykselle ei voi muodostua lupaperustetta, joka liittyisi puolustusvoimien valmiuteen, puolustusvoimissa annettavaan koulutukseen tai hakijan kuulumiseen esimerkiksi taistelukoulutusyksikköön tai maakuntajoukkoihin (sodan ajan tehtävä)".

Pääesikunnan hallinto-osaston mukaan Suomen puolustuskyvyn ylläpito ei siis voi olla sellainen peruste, että se oikeuttaisi reserviläisille aseiden hallussapidon. Ja vaikka Suomessa onkin runsaat 20 000 niin kutsuttuja reserviläisasetta, niiden haltijoista vain 3 000 on puolustusvoimien kannalta käyttökelpoisessa iässä, kuten aikaisempi ulkoministeri Erkki Tuomioja verkkosivuillaan huomauttaa.

Lehden numero: